KÄYTTÖEHDOT

Käspaikka - käsityö verkossa sivusto on kaikille avoin ja sen materiaaleja saa käyttää vapaasti opetuksessa, koulutuksessa, tutkimuksessa ja harrastuksissa.
Materiaaleja saa myös muokata opetus- ja yksityiskäyttöön.
Jos haluat käyttää niitä osana mitä tahansa, sähköistä tai painettua julkaisua, ota yhteyttä materiaalin tekijään. Ellei tekijätieto selviä ko. sivulta, kysy www-vastaavalta: Pirjo Sinervo etunimi.sukunimi@punomo.fi.
Sivuston käyttöoikeutta koskee Creative Commons -lisenssi, tutustu ehtoihin .
Materiaaleja ei saa käyttää ilman lupaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen!

KÄSPAIKKA

• Käspaikkakierros (pdf)
• Käspaikka esittelyvideo   In English Käspaikka Introduction (wmv video file)
• Käspaikka tekijöineen on saanut lukuisia palkintoja

KÄSPAIKKA SIVUSTON RAKENNE

Käspaikka-sivustossa on käsityönopetuksen toimijatahoja vastaten kolme pääosastoa.

KÄSITYÖTEKNIIKAT,
IDEAT JA VIRIKKEET

KEIDEN TEKEMÄ?

TEKIJÄVERKOSTO >>

KÄSPAIKKAOPETTAJAT>>

YHTEISTYÖTAHOT >>

WWW-VASTAAVA

Käspaikan suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana käsityönopettajia kaikilta koulutusasteilta, opettajien kouluttajia ja tutkijoita kaikista käsityönopettajia kouluttavista yliopistoista ja myös alan opiskelijoita. Käspaikassa on neljänlaista materiaalia:
1. tekijäverkoston, käsityöopetuksen ja tutkimuksen piirissä toimivien henkilöiden, omaehtoistuotantoa ilman rahoitusta
2. Käspaikka-hankkeen tuotantoa, johon on saatu OPH:lta rahoitustukea
3. oppilaiden www-toteutuksia
4. linkkejä opettajien valitsemiin kohteisiin muualle www:ssä

Käsityöhön ja käsityön opetukseen ja Käspaikkaan liittyvissä asioissa voi kirjoittaa KÄSPAIKKAOPETTAJILLE, PALAUTEPALSTALLE tai yllä mainituille postituslistoille tai suoraan www-vastaava Pirjo Sinervolle (etunimi.sukunimi@turku.fi). - Otamme mielellämme vastaan hyviä ja kiinnostavia ideoita ja kommentteja!

Käspaikan takana on kesällä 1996 syntynyt Käsityön TietoBoxi.
Käspaikka-nimisenä sivusto on toiminut 19.11.2001 lähtien.

SPONTAANISTI ALKUUN 1996
Käspaikan takana on kesällä 1996 syntynyt Käsityön TietoBoxi. Perustajina oli 20 tekstiiliopettajan ryhmä, joka kokoontui tutkimaan ja kokeilemaan millaista, tuolloin varsin uusi asia, www-julkaiseminen, oikeastaan onkaan. Kurssin idea lausuttiin puhelinkeskustelussa: Erja Syrjäläinen, silloinen TOL ry:n koulutusvaliokunnan jäsen, soitti Pirjo Sinervolle kysellen millaista tietotekniikkakoulutusta voitaisiinkaan opettajille tuona kesänä tarjota. Alkuinnostus oli niin suurta, että jo samana kesänä järjestettiin toinenkin koulutus. Vuoden 2000 lopussa Käsityön TietoBoxin opettajaverkostoon kuului n. 150 tekstiiliopettajaa, jotka kokonaan omaehtoisella yhteistyöllä julkaisivat käsityön oppimateriaaleja avoimeen verkkoon. Käsityön TietoBoxissa oli noin 450 www-dokumenttia, kun se vuoden 2001 lopussa sulautettiin kokonaisuudessaan Käspaikka-sivustoon.

MUODONMUUTOS 2000
Opetushallitus käynnisti syksyllä 2000 perusopetuksen virtuaalikouluhankkeen ja sen yhtenä osana oli Käsityön virtuaaliluokat -hanke eli Käspaikka aina vuoteen 2007.
Prof. Pirita Seitamaa-Hakkaraisen tervehdyspuhe 19.11.2001
KÄSPAIKKA-TOIMINTAMALLI, Pirjo Sinervo 2004

YHTEISTOIMINTA JA YHDESSÄ KOULUTTAUTUMINEN
OPH:n rahoitustuki toi toimintaan systemaattisuutta, mutta edelleen ytimenä on ollut omaehtoinen yhteistyö ja yhdessä kouluttautuminen. Opettajat ovat hankkineet valmiuksia www-julkaisemiseen ja verkko-opetukseen erityisesti Turun TOP-keskuksen järjestämillä kursseilla. Koulutuksia on järjestetty Opetushallituksen täydennyskoulutusrahoituksen turvin ja myös yhteistyössä Tekstiiliopettajaliitto TOL ry:n ja Opetusalan koulutuskeskus Opekon kanssa.

KÄSPAIKKA MUUTTI PALVELINTA ELOKUU, 2010
Käspaikka on toiminut kokonaan ilman rahoitusta vuodesta 2007 opettajien vapaaehtoisvoimin. Palvelintilan sille on antanut Turun opetustoimen TOP-keskus. Pirjo ja Turkka Sinervon siirryttyä elokuun 2010 alusta pois TOP-keskuksesta yrittäjiksi, siirtyi myös Käspaikka heidän mukanaan uuden Punomo Networks Oy:n suojiin.
Punomo.fi sivusto, joka aukesi marraskuussa 2010, on käsityön toimijoita kokoava ja yhdistävä verkkopalvelu ja Punomon tuloilla katetaan Käspaikan ylläpitokulut, niin että Käspaikka säilyy ja kehittyy opetukseen sopivana, mainoksettomana ympäristönä. Yhteiskunnan taholta Käspaikalle ei ollut löydettävissä ylläpitoratkaisua.

KÄSPAIKKA-HISTORIAA

"Virkkuukoukusta kaikki alkoi!"

Ote Seija Kojonkoski-Rännälin artikkelista "Missä high tech ja high touch kohtaavat"

Missä high tech ja high touch kohtaavat

..."Vaikka asenteet muuttuvatkin hitaasti, on moderni teknologia kuitenkin otettu rohkeasti käyttöön käsityön molemmilla sisältöalueilla. Myös tieto- ja viestintätekniikasta tuli käsityössä, erityisesti tekstiilityössä, suorastaan menestystarina, joka alkoi jo ennen verkkoaikaa, vuonna 1986, kun joukko tekstiiliopettajia nousi tietoyhteiskunnan aktiivitoimijoiksi. He menivät yhdessä heille ennestään täysin tuntemattomien hightech-laitteiden keskelle ottamaan selvää niiden mahdollisuuksista palvella käsityönopetusta ja opiskelua. Vaikeaa alkua oli helpottamassa muutama inhimillinen piirre tapahtumien kulussa. Avainhenkilö oli tekstiiliopettaja Pirjo Sinervo, joka innostui tuolloin tietotekniikasta. Hän kutsui käsityönopettajia tietotekniikkaa opiskelemaan ja käyttämään. Kun kutsu tuli omalta kollegalta, oli sitä helppo noudattaa. Sitä paitsi tekniikan asiantuntija-apukin oli turvattu, sillä Pirjo oli löytänyt tietotekniikan asiantuntijan, Turkka Sinervon, oppaakseen ja rakkaakseen. Ei Turkka ensin ymmärtänyt, mitä hyötyä voisi tietotekniikasta olla käsityölle ja käsityön opetukselle, mutta Pirjo näki avautuvat uudet mahdollisuudet, ja taivutti miehen yhteistyöhön. Siitä yhteistyöstä kasvoi vähitellen käsityön paikka verkossa. (Sähköpostikeskustelut Pirjo Sinervon kanssa 2.11.2005 ja Tarja Krögerin kanssa 14.9.2005; Mantere 2005, 11.) Hanke aloitti toimintansa Käsityön tietoboxi-nimisenä vuonna 1996, ja vuonna 2000 se sai nimekseen Käspaikka.

Käspaikka muodostaa valtakunnallisen verkkoyhteisön, joka yhdistää alan opettajat, opiskelijat, oppilaat ja tutkijat. Tavoitteena on tukea käsityön ja muotoilualan uusimman tiedon jakamista ja saattamista kaikkien ulottuville. Käspaikka-verkostoon kuuluu nykyisin (2006) noin 1000 käsityön opettajaa (900 TS, 80 TN) ja alan opettajankouluttajaa sekä tuhansia oppilaita ja opiskelijoita. Se on edustava malli yhdistää erilaiset työyhteisöt toimivaksi verkostoksi. Usein aivan yksin koulussaan työtään tekevä käsityön opettaja on Käspaikan myötä päässyt käsityön opettajien virtuaaliseen opettajainhuoneeseen, jossa voi jakaa kokemuksia kollegojen kanssa. Siellä on laaja valikoima opettajien ja opiskelijoiden tekemää materiaalia opetuksen ja harrastajien käyttöön, Käsityötiede ja käsityön tutkimus ovat myös merkittävässä asemassa Käspaikassa, ja Turun opetustoimen TOP-keskus (tietokone opetuksessa-keskus) tarjoaa sille konkreettisen toimintaympäristön ja tietotekniikan asiantuntemusta. Näistä tekijöistä muodostuu vahva tausta käsityön opetuksen kehittämiselle ja opettajien kouluttautumiselle Käspaikan  www-työpajoissa. Vuodesta 2000 alkaen on Käspaikka kuulunut Opetushallituksen Virtuaalikoulu-hankkeeseen, ja vuonna 2002 se sai laatupalkinnon toiminnastaan virtuaalikouluna. Tärkein saavutus on vuonna 2004 saatu pääministerin ”Parhaat käytännöt”-palkinto opetuksen ja koulutuksen sarjassa. Vuosina 2003 ja 2004 tuli Käspaikalle verkko-opetuksen kehittäjänä myös kansainvälistä tunnustusta. (www.kaspaikka.fi; Kröger 2003, 5 - 7.)

Eräs Käspaikan menestyksen taustatekijöistä lienee se, että siinä naiset ja miehet yhdessä ovat tehneet tilaa naisten tilanteisiin kiinnittyvälle ja ruumiilliselle tiedolle tekniikan maailmaan. Siellä se on, nimenomaan naisten omista lähtökohdista, pääsyt kohtaamaan teknologiaan rakentuneen tiedon. Tuttujen kollegojensa kanssa yhdessä ovat käsityönopettajat päässeet opiskelemaan ja työskentelemään tietotekniikan parissa siten, ettei heidän ole tarvinnut kadottaa omaa toimijuuttaan käsityön asiantuntijoina, vaan he ovat voineet jatkaa oman identiteettinsä luomista ja etsintää myös teknologisessa työprosessissaan. (Vehviläinen 2005, 166.) Miehet, kaikkine teknisine taitoineen, eivät olisi voineet keskenään luoda tällaista toimintaympäristöä, mutta luultavasti se ei olisi syntynyt myöskään pelkästään naisten kesken.

Naiset ovat kiinnostuneita teknologiasta tietyssä kontekstissa ja suhteessa konkreettisiin käytäntöihin. Tärkeässä asemassa on silloin paikka, jossa verkkoihin astutaan ja niissä toimitaan, eli tilanteinen tieto. Teknologia muotoutuu yhteydessä ihmisten yhteiskunnallisiin käytäntöihin ja kulttuuriin. Tässä suhteessa Käspaikka on alusta asti ollut naisille sopiva paikka tutustua teknologiaan (Kröger 2003, 74 – 78). Miehet ovat kiinnostuneita teknologiasta sinänsä. He näkevät sen kuuluvaksi lähinnä matemaattisen logiikan maailmaan. Kiinnostavia ovat heille laitteet ja niiden toiminta. Tämä teknologiakäsitys painottuu myös teknillisissä opinnoissa ja on yleinen teknologian kehittäjien parissa. Siksi se sulkee näistä toiminnoista pois monet naiset. (Vehviläinen 2005, 153 – 154.)

Kun kahden tai useamman eri alueen asiantuntemus kohtaa, niin ymmärryksen löytäminen, puolin ja toisin, on usein hyvin työlästä. Matemaattisen logiikan maailmaan on yhteiskunnallis-kulttuuristen käytäntöjen vaikea tunkeutua. Käspaikassa se kuitenkin on onnistunut, kun toimijoina on ollut eri alojen osaajia, jotka ovat olleet riittävän laaja-alaisia tunteakseen jonkin verran myös toistensa osaamisalueita yhteisymmärryksen pohjaksi. Ja laaja-alaisuuden lisäksi tarvitaan myös yhteistä aikaa. Avaimena yhteisymmärrykseen oli Käspaikan tapauksessa virkkuukoukku, jonka Pirjo antoi Turkalle tietokoneen korjausvälineeksi. Se toimi mainiosti. ”Sittemmin jäikin koko mies koukkuun”, kertoo Pirjo, ja lisää, että aika lailla henkilökohtaisiin suhteisiin on Käspaikan kasvutarina ja menestyskin ollut sidoksissa. Ihminen kun on, kaikkine "edistyksellisine" konsteineenkin, lopulta niin kovin rajallinen otus yksinään."