Kalevalan juhlavuoden kunniaksi

teimme Kalevala korujen innoittamana kirjontatöitä mustalle kankaalle kullan, pronssin ja hopean värisillä kirjontalangalla. Valmiista kirjontatöistä oppilaat työstivät penaaleja, korupusseja, neulatyynyjä, tauluja, jopa kännykkäpusseja.

Useimmat Kalevala Korujen® mallit ovat peräisin viikinkiajalta, n. 800–1025 jKr., mutta laajaan kokoelmaan kuuluu myös malleja jopa ajanlaskumme alusta. Joidenkin korujen esikuvat ovat syntyneet vasta 1800-luvulla. Korut ovat jäljennöksiä, muunnoksia tai yhdistelmiä esikuvistaan ja ne valmistetaan yhteistyössä arkeologien kanssa.

Eläinten kuninkaat leijona ja karhu olivat voiman ja mahdin symboleja. Voiman symboleina käytettiin toisinaan myös käärmeitä. Varsinkin lintuja pidettiin ihmisten ja jumalien välisinä sanansaattajina; siksi monet muinaiset korut ovat lintuaiheisia.

Suomalaisessa koruperinteessä lintu on aina symboloinut terveyttä, rahaa ja menestystä. Vesilintu on ollut myös hedelmällisyyssymboli. Hevonen, symboloi aurinkoa ja valoa.

Marketta Kauhanen, Tampere
ja oppilaat

kuva13.jpg (230302 bytes)

kuva1.jpg (68141 bytes) kuva2.jpg (72436 bytes)
kuva3.jpg (137930 bytes) kuva4.jpg (66128 bytes)
kuva5.jpg (67773 bytes) kuva6.jpg (55787 bytes)
kuva7.jpg (51740 bytes) kuva8.jpg (51853 bytes)
kuva9.jpg (48732 bytes) kuva10.jpg (67049 bytes)
kuva11.jpg (62369 bytes) kuva12.jpg (69748 bytes)