|
|
INDIGOVÄRJÄYKSEN TOTEUTUS KOULUSSA Saarnilaakson koulussa Espoossa vietettiin syksyllä 2000 Afrikka-teemaviikkoa. Tuolla viikolla kaikki tekstiilityön ryhmät kokeilivat indigovärjäystä länsi-afrikkalaisin kuviointimenetelmin. Kemian opettaja osallistui projektiin: 8. luokan oppilaat valmistivat värikyypin synteettisestä indigosta kemian tunnilla. Indigo hankittiin taiteilijatarvikkeita myyvästä liikkeesta Helsingistä. Tekstiilityön tunneilla värjäsimme pieniä puuvillahuiveja ja teepaitoja. Huivikangas oli ohutta painopohjapuuvillaa ja huivin koko 62cm x 62cm. Aihepiirin toteutukseen käytettiin yhteensä kolme opetuskertaa: 1. kerta: Tietoa indigovärjäyksestä Afrikassa,
luonnonindigosta ja synteettisestä indigosta 2. kerta: Värjäys sekä solmujen ja ompeleiden purkaminen 3. kerta: Työn silitys ja viimeistely (esim. rullapäärmeiden ompelu huiveihin) Värjäysliemi valmistettiin 10 litran kurkkupurkkeihin. Yksi annos riitti hyvin kuuden huivin ja yhden teepaidan värjäämiseen. Tarvittaessa värjäysliemeen lisättiin värikyyppiä. Tulos ei mielestäni kärsinyt. Indigolle on ominaista, että se ei tunkeudu kovin hyvin kangaskerrosten sisälle. Siksi on syytä välttää moninkertaisia laskostuksia. Toisaalta juuri tämä ominaisuus aiheuttaa sen, että indigolla värjättäessä kankaaseen saadaan ainutlaatuinen, monisävyinen, marmorimainen pinta. Toinen toistaan kauniimmat huivit ja paidat herättivät ansaittua ihastusta koulumme väen keskuudessa. |