Kertomuksia

Projektin info

Artikkeleita

 

Voiko opettaja olla avuksi oppilaan ongelmissa?

Opettaja joutuu kohtaamaan koulumaailmassa oikeastaan koko yhteiskunnassa olevat niin aikuisten kuin lastenkin kasvukivut erilaisissa vaikeissa ratkaisuissa. Kerran tuli luokkani ovelle yhdeksäsluokkalainen "ulkoiselta olemukseltaan hoidon tarpeessa" olevan näköinen pitkä poika. Hän katseli luokkatovereidensa ahertamista ja kysyi: saisinko tulla tyttöjen tunnille? En tietenkään voinut heti tehdä päätöstä, vaan kyselin, millä tunnilla hänen kuuluisi olla. Hän oli viereisessä teknisten töiden luokassa ja kehotin häntä hankkimaan luvan hetkellisestä tunnin vaihdosta. Jokin tuon nuorukaisen olemuksessa viestitti minulle surua, kaipausta, naisen läheisyyden tarvetta.

Luvan saatuaan tuli hän riemuissaan tyttöjoukkoon. Meillä oli suurimmalla osalla oppilaista ohjelmassa lapset: lasten vaatteet, lelut, lasten huoneen taulut jne. Tämä onnettoman oloinen nuori mies halusi ommella itselleen maskotin. Pyysin joitakin tyttöjä apuopettajiksi ja he näyttivät olevan aivan innostuneita tästä luottamustehtävästään. Tiesin heti luvatessani, että tämä ei taida olla mikään yhden tunnin juttu, vaan kaveri joutuu olemaan tekstiililuokassa useammankin tunnin saadakseen jotain tulosta. En edes muista tarkkaan koko tuota työprosessia, mutta ilman apuopettajien työtä en olisi tästä tehtävästä selvinnyt - minulla oli valtavan suurikokoinen ryhmä.

Loppujen lopuksi vieraileva tähti sai maskottinsa valmiiksi ja tuntui olevan aikaansaannoksestaan hyvin tyytyväinen. Hän lähti työn valmistuttua onnellisena omalle puolelleen ja osoitti ilmeisiä hellyyden tunteita työnsä tulokselle.

Kuulin jälkeenpäin, että hänen vanhempansa olivat eronneet ja hän asui isänsä kanssa ja äiti asui monien satojen kilometrien päässä.

Pidin murrosikäisten opettamisesta. Se on haasteellista. Rakastan vuodenajoista kevättä eniten. Murrosikä on kuin keväinen kyntöpelto eri tasoisine rosoineen. Kaikki on auki: odotusta, pienen kastelun jälkeen alkaa viheriöidä, tuottaa  kukkia, jotka tuulessa huojuvat.

Joskus voi nähdä
häivähdyksen onnesta;
silmun vihreän -
suuren lauman keskellä
kultaruusun avoinna.

- Sirkka -