PUNONTAA SOMALIALAISITTAIN
Nuori vaimo rakentaa äitinsä ja muiden sukulaisnaisten
kanssa nuorenparin asunnon, aqalin. Sama asumus
voi olla käytössä jopa 20 vuotta. He kaivavat tukirangoiksi
akaasiapuun juuria ja taivuttavat ne puoliympyrän muotoisiksi.
Tukikaaret ja suorat pylväät kootaan pyöreäksi majaksi nahasta
tai sisalista punotuilla köysillä. Maja katetaan pitkistä
korsista punotuilla matoilla. Jokapäiväiset tarve-esineet
valmistetaan usein punomalla lähiympäristöstä löytyvistä
materiaaleista.
Asuinpaikkaa vaihdetaan laidunnuksen
mukaan. Silloin naisväki purkaa asumuksen, pakkaa sen
ruohomatot ja tukikaaret kamelien selkään. Samoin pakataan
kaikki muukin tarpeellinen, kuten maitokorit, pata ja pienemmät
korit tarkasti jokainen omalle paikalleen. Kaikkien tavaroiden
keskelle voidaan nostaa pikkulapsi tai eläimen poikanen.
Kamelilla saavat ratsastaa vain ne, jotka eivät muuten
pysy kävelyvauhdissa.
Suullinen kansanperinne
on kaikkein arvostetuin taidemuoto, koska paimentolaiselämässä
on mahdollista kuljettaa mukana vain vähän omaisuutta. Runous
tallentaa tietoa ja vaikuttaa asioihin: runoja, työ- ja tanssilauluja,
tarinoita, kaskuja, sananlaskuja, eläinsatuja, historiallisia
tarinoita.
|
Aqalia peittävät matot on punottu ruohosta.
Somalinaisen sielunmaisema:
Aqal pakattuna
kamelin selkään muuttoa varten.
Linkki
YLE.FI Oppiminen:
 Paimentolaismaja
Somaliassa
Kuvataiteilija Inari Virmakoski kertoo
somalialaisesta paimentolaiskulttuurista, jossa naiset
valmistivat siirrettävän kodin seinämatot punomalla.
Video liittyy ohjelmaan Käsityön kieli.
Linkki
YLE.FI Oppiminen:
Punontataitoa
Somaliasta
Videossa tutustutaan somalialaiseen punonnan taitajaan
Habiba Hassan Abdulleen ja nähdään aitoja somalialaisia
punontaitöitä Kulttuurien museon kokoelmista. Video liitty
ohjelmaan Käsityön kieli.
|
