KINNASNEULATEKNIIKKA

Kinnasneulatekniikka on vanhin Suomessa tunnettu lankatekniikka. Taito periytyy ristiretkiajalta ja säilyi itä-Suomessa ja Karjalassa tälle vuosisadalle. Karjalaiset siirtolaiset toivat taidon sodan jalkeen eri puolille Suomea.

Neulakintaat ovat joustavat, lämpimät ja purkautumattomat. Sukkiakin tehtiin tällä tekniikalla. Kintaita käytettiin työkäsineinä ja värikkäin kirjontaraidoin koristettuja esim. kirkkomatkoilla. Kinnasneula (kuin iso, litistetty parsinneula) valmistettiin puusta, luusta tai metallista.

Linkkejä
Neulakinnas» Kaisa Leisma
Mummin kinnasneula» Tarja Kröger

KORSNÄSINPAITA

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Korsnäsissä, käyttivät miehet 1800-luvun puolivälistä alkaen juhlapaitana kirkasväristä neulepaitaa. Paidan päälle puettin punaraidallinen liivi.

Paidassa on kirjovirkatut hihansuut, hihan yläosa, miehusta ja helma, punaisella pohjalla sinisiä, vihreitä, keltaisia ja valkoisia geometrisia tai kukkakuvioita. Neulottu osa on valkopohjainen, sinisiä ja vihreitä täpliä.

NUKKAVANTTUUT ELI RASAT

Suomen kansallismuseon kokoelmissa on esim. mynämäkiläiset nukkavanttuut: harmaat, kotikutoisesta villalangasta, nurjalla puolella tiheästi nukkaa. Nurjan puolen nukat voivat olla myös eri värisistä langoilla neulotut. Silloin oikealle puolelle muodostuu värikkäitä
täpliä.

REVONTULIPUSERO

Perinneneuleeksi voidaan kutsua tätä pyöröneuleena neulottavaa kaarrokepuseroa. Malli on lähtöisin Ruotsista ja oli suosittu 50- ja 70 -luvuilla. Kaarroke muistuttaa islantilaista neulepaitaa. Kaarrokkeen mallineuletta tehdään myös pipoihin, sukkiin ja lapasiin.

JUSSIN PAITA

Yksi suomen suosituimmista neulemalleista lienee Jussinpaita. Ensimmäinen jussin paita suunniteltiin 1914 Lapualla esitettyyn Pohjalaisia-näytelmän Harrin Jussin roolia varten. Esikuvana oli ehkä Kansallismuseon kokoelmien vanha villapaita. Alkuperäinen väri oli viininpunainen ja luonnonharmaa. Myöhemmin tehtiin myös musta ja sini-harmaita.

Linkki
Marjutin neuleet» > Jussipaita

VIKKELISUKAT

Opettivatko Naantalin luostarin nunnat suomalaisille neulomisen taidon? 1500-luvulla ainakin Juhana Herttua tilasi luostarista sukkia ja käsineitä. Ne saattoivat olla kinnasneulatekniikalla tehtyjä. Varmasti tiedetään, että 1600-luvulla Suomessa neulottiin sukkia puikoilla ja neulominen oli tärkeä elinkeino Varsinais-Suomessa.

Kansanomaiset Vikkelisukat muistuttavat malliltaan Keski-Eurooppalaisia sukkia. Sukat ulottuvat polveen, pohkeen kohdalla kavennuksia ja nilkan kohdalla vikkelikuvio eli oikeaan ja nurjaan perustuvia kuvioita ja kavennuksia. Värit luonnonvalkoinen ja punainen, lankana villa, pellava tai puuvilla. Ennen vanhaan sukat kudottiin ohuesta langasta, ohuilla puikoilla ja tiukkaan. Nykyisin kansallispukujen kanssa käytetään vikkelisukkia.

Linkki
Vikkelisukista»
Elina Urmas / Mielitty (blogi)

VÖYRIN PAITA

Kirjoneulepaitoja neulottiin useimmiten miehille ja pojille. Alunperin lankana oli valkoinen ja musta lampaanvilla. Myöhemmin neulottiin puuvillalangasta, jota tuontitavarana pidettiin hienompana. Puuvillan valkoinen väri oli myös kirkkaampaa. Lanka oli ohutta ja neulottiin tiukkaan. Kirjoneulekuvio neulottiin vain miehustaan ja hihoihin, koska paidan helma oli tapana työntää housujen sisään.