JUGEND on tyylisuunta, joka alkoi 1800-luvun lopulla ja jatkui 1900-luvun alkupuolelle. Suomessa jugendin valtakausi esiintyi vuosina 1900-1905. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela voitti kultamitalin suunnittelemallaan Iris-huoneella. Kuuluisaan Iris-huoneeseen kuului mm. huonekalut ja tekstiilit, joista mainittakoon "Liekki" - ryijy. Jugend esiintyi taiteessa, rakennuksissa, tekstiilitaiteessa, käsitöissä, koruissa, keramiikassa, lasissa, posliinissa, huonekaluissa, kaakeliuuneissa, takoissa, valaisimissa (Tiffany) jne. Jugendin koristeaiheet ovat valtaosin kansallisia, mutta toisaalta on nähtävissä myös hyvin etäisten kulttuurien vaikutusta
Japanilaisesta taiteesta poimittiin tyylin herkkyys ja yksinkertainen pinnan jako. Gotiikasta saatiin myös vaikutteita. Tyypillisiä aiheita olivat kasvi- ja eläinaiheet. Meillä esiintyivät kansalliset eläimet kuten karhut, pöllöt, joutsenet, herkät linnut jne. Eläinaiheissa oli myös usein huumoria. Kasviaiheista lumme, ulpukka ja ruusu sopivat hyvin JUGENDIN ornamentiikkaan. Myös ihmis-, maisema-, satuolento- sekä esineaiheita käytettiin. Samoin fantasiakuvioita ja ornamentteja.
JUGEND -tyyli oli kauan unohduksissa. 1960-1970 luvuilla JUGENDIA ruvettiin jälleen arvostamaan. Nykyään tyyli on erittäin arvostettua.
JUGEND on naturalistinen tyyli. Siinä näkyy taiteilijoiden oma panos ja tyylinä se on myös ajaton. Värit ovat pehmeitä, lempeitä, kuultavia ja ilmavia, käytettiinpä sitten kirkkaita tai hentoja värejä. Väreistä mainittakoon tyypillisinä sävyinä pehmeät punaiset sävyt, ohut tumman vihreä, pehmeä vaaleankeltainen, kellahtava luonnonvalkoinen ja luonnonharmaa.
(Tiedot koottu kirjasta: JUGEND, Tutta & Kristian Runeberg, Tammi)
Tekstiilityötunnille JUGENDIN mukaisia tekniikoita ovat esim. käsinkirjonta (lisänä voi käyttää paksuja lankoja, nauhoja tai kuteita, jotka kiinnitetään ohuemmalla langalla päältä ommellen) konekirjonta, päällikeompelu, alikeompelu, konerevinnäinen, leikekirjonta, kankaan painanta ja kankaan maalaaminen.
Leht. Raija Knuutila, Turku
