| Vaakunoista
II
Vaakunoita käytetään vieläkin esimerkiksi kuntien ja kaupunkientunnuksina. Turun kaupungin vaakunan voit löytää tänäänkin vaikka bussikortistasi. Kaikki vaakunat eivät ole vanhoja. Uusia vaakunoita voidaan samojen perussääntöjen mukaisesti tehdä edelleen edelleen. > |
|
|
![]() |
Vaakunat ovat parhaimmillaan hyvin yksinkertaisia, kuten nämä Joensuun (vasemmalla) ja Seinäjoen (oikealla) vaakunat. Vaakunoissa käytetään yleensä vain kahta pääväriä, joista toinen on metalliväri. Kentät voidaan erottaa toisistaan joko suoralla viivalla tai monimutkaisilla pykäläviivoilla. Aaltoviivalla on helppo kuvata vaikkapa vettä. | ![]() |
|
Vaakunoissa kuvataan myös
eläimiä. Eläimet on usein kuvattu liioitellusti ja epätodellisesti kuten
vasemmalla oleva Rengon vaakunan härkä. Joskus eläimet eivät ole lainkaan
todellisia, kuten oikealla oleva Inarin ”lohiporo”.
Vaakunoissa metalliväri ei saa olla metallivärin päällä eikä muu väri toisen muun värin päällä. Metalli ja väri ovat siis aina vierekkäin. Jotkut pienet yksityiskohdat, kuten eläinten kynnet ja hampaat voivat tehdä poikkeuksen – Rengon härälläkin on hopeiset sarvet ja sorkat taustan kultaväriä vasten. |
![]() |
![]() |
Joskus vaakunoiden kuvia on helppo muodostaa kantajansa sukunimen perusteella. Vasemmalla Turun piispa Bero Balkin vaakuna (Balk = hirsi, palkki) ja oikealla Turun piispa Lauri Suurpään vaakuna. Vaakunoiden yllä on piispan hiippa ja niitä ympäröi piispallinen liina. Kuninkaiden vaakunoiden yllä olisi kruunu ja ritareiden vaakunoiden yllä ritarin kypärä. | ![]() |
| |
Minna
Hautio,
museolehtori Aboa Vetus Ars Nova |
Lue myös Vaakunoista I |