Perimätiedon perusteella pitsinnypläystaito on ollut Kaakkois-Hämeessä ja Uudellamaalla varsin yleinen taito. Nypläystä on alueella harjoitettu noin 250 vuoden ajan. Näin ollen Heinämaan kylän pitsinnypläystaito ei aikaisemmin lienekään ollut irrallinen ilmiö, vaan se on jäänne laajemman alueen yhteisestä harrastuksesta. Nypläystaito on ilmeisesti saanut alkunsa alueen lukuisista kartanoista, joista se on sittemmin levinnyt  talonpoikaisnaisten keskuuteen, esimerkiksi viereisessä Hollolan kunnassa sijainneella kuninkaankartanolla lienee ollut suuri vaikutus alueen nypläystoimintaan, sillä sieltä on tallennettu muun muassa maamme ensimmäinen pitsimäinen kudos.  (Linnove 1947, 195, 207; Linnove 1963, 52.)

Heinämaalla käytetyn nypläysalustan perusteella nypläyksen voidaan päätellä levinneen kylään lännestä päin. Heinämaalta on aikojen saatossa tallennettu erilaisia tarinoita pitsinnypläyksen saapumisesta kylään. Kuitenkin Heinämaan pitsin alkuvaiheet ovat yhtä lailla hämärän peitossa kuin monissa muissakin paikoissa. (Hosiaisluoma-Karppinen 1998,14.)

Ensimmäiset varmemmat viitteet Heinämaan pitsinnypläyksestä ovat 1790-luvun ja 1800-luvun alusta. Kuitenkin voidaan muistitiedon perusteella olettaa pitsiä nyplätyn jo 1700-luvun puolivälistä saakka. Orimattilan perunkirjoissa on mainintoja pitseistä vasta 1790-luvulta. Lisäksi tämän alueen perunkirjoissa pitsejä mainitaan verrattain vähän tuolta ajalta. Seuraavalta vuosisadalta on sen sijaan säilynytkin erilaisia pitsisiä somisteita, muun muassa lakanoista ja pöytäliinoista. 1840- ja 1860-luvun puolivälistä tunnetaan Heinämaalla pitsiä nyplänneitä henkilöitä jo nimeltä. (Linnove 1947, 200, 210.)