Mitä kirjonta on?
Kirjonta on kankaan koristelua erilaisilla pistoilla. Se on hyvin vanha ja arvostettu käsityönlaji. Kirjonta vaatii sorminäppäryyttä, huolellisuutta, luovuutta ja aikaa. Kirjonta antaa mahdollisuuden itsensä ilmaisemiseen.
Pistokirjonta
Pistokirjonta on pienin erilaisin pistoin ommeltua kirjontaa. Pistokirjontaa sanotaan vapaaksi kirjonnaksi, koska siihen ei liity tarkkoja sääntöjä. Pistokirjonnassa voi käyttää luovuutta ja kokeilla rohkeasti uusia mahdollisuuksia.
Pistokirjonnassa ommellaan eri suuruisia ja erinäköisiä pistoja rinnakkain ja päällekkäin. Pistokirjonnalla voi tehdä kuvioita ja erilaisia pintoja. Voidaan sanoa, että pistokirjonta on kankaan "maalailua" langoilla. Kirjontalankojen runsaat värivalikoimat toimivat maalarin väripalettina. Erilaisten pohjakankaiden, pistojen ja lankojen kekseliäällä yhdistelyllä voi yksinkertaisista aiheista saada näyttäviä kirjontatöitä. On kuitenkin tärkeää, että materiaalit sopivat toisiinsa.
Pistoja on ommeltu hyvin kauan. Aluksi pistoja käytettiin hyötytarkoituksiin eli ommeltiin kankaiden reunoja ja yhdistettiin kangaskappaleita toisiinsa. Vähitellen kirjonta muuttui kankaiden koristelemiseksi. Ennen juhlavaatteet ovat olleet hyvin koristeellisia ja niissä on ollut runsaasti kirjontaa. Kaikki kansat ovat kirjoneet vaatteita sekä asumiseen ja seremonioihin liittyviä tekstiilejä. Ihmiset ovat osoittaneet kauneudenkaipuutaan kirjomalla vaatteita ja tekstiilejä. Maailman uskonnoilla ja kirkoilla on ollut tärkeä merkitys kirjonnan kehittymisessä ja leviämisessä, sillä uskonnolliset tekstiilit ovat olleet taitavasti kirjottuja. Kirjonta on aina ollut arvostettu ja ylellinen käsityö.
Kirjonnalla on takana pitkä historia. Maapallolta tuskin löytyy paikkaa, jossa kirjontaa ei olisi esiintynyt jossakin muodossa viimeisten vuosituhansien aikana. Kirjonnan juuret ovat idässä. Egyptissä, Babyloniassa, Kreikassa, Intiassa ja Kiinassa kirjonnantaso on ollut korkea jo satoja vuosia enenen ajanlaskumme alkua. Kirjoitetun historian perusteella kirjontaa on harrastettu Kiinassa noin 3500-4000 vuotta sitten. Säilynyttä pistokirjontaa on kuitenkin tallella vasta ensimmäiseltä vuosituhannelta ennen ajanlaskumme alkua. Kirjonnan historian kannalta eräs tärkeä maa on Peru, jossa on kirjottu taitavasti villalangalla. Vaikka joka puolella maailmaa on käytetty samoja pistoja, materiaaleja ja joitakin kuvioita, ovat kirjonnan lopputulokset erilaisia. Kirjonnat ovat kehittyneet eri puolilla maailmaa omantyylisiksi kulttuurin vaikutuksen mukaan. Kirjonnalla on rikas historia, sillä jokainen vuosisata on lisännyt kirjontapistojen ja mallien määrää.
Suomeen erilaisia kirjontatapoja ja vaikutteita on tullut maan etelä- ja länsiosaan Ruotsin kautta. Länsi-Suomen kirjonta on samanlaista kuin Ruotsin kirjontaperinne. Länsisuomalaista kansanomaisena kirjontaa edustaa kirjotut peitot, joissa mustalle villakankaalle on kirjottu erilaisia kuvioita värikkäillä villalangoilla. Peittojen kuviointi on ollut hyvin rikasta ja kirjontakuviot ovat olleet symbolisia. Itä-Suomeen ja Karjalaan vaikutteita tuli venäläisten välityksellä. Itä-Suomen kansanomainen kirjonta on rikasta ja monipuolista. Sitä edustaa muun muassa etupistokirjonta, ronkkauskirjonta sekä lehtosittain ja virvittäin ompelu. Maamme nykyinen kirjontaperinne muodostuukin läntisistä ja itäisistä vaikutteista.